Kolmas kaukomatka, tällä kertaa Vietnamiin.

Kymmenennessä tarinassa kerron sekalaisia juttuja meidän touhuiluista lomalla.

Hotelli on hyvä ja sen keittö myös.

Siisti hyvä keittiö on hotelli Pandanus Resortissa

Meille kuului myös kokkikurssi, jossa opeteltiin laittamaan vietnamilaista ruokaa.


Meidän opettaja opettaa, kuinka kesäkääryleitä tehdään.

 Päivä alkoi joko juoksulenkillä, joogalla tai sitten crosffitillä, jotka oli meidän omaa juttuja.
Keiken tämän lisäksi me osallistuttiin hotelin järjestämään ohjattuun joogaan.

Muutama kuva aauringonnousun aikaan tapahtuvasta juoksulenkistä. Lenkin pituus oli 18km, jonka minä ajoin hotellilta lainatulla polkupyörällä. Olin huoltojoukkoa - ylimmäinen nestetaspainon ylläpitäjä.

Juha sai kyllä oikein kunnon lenkuran juostua. Hän nimittäin auttoi meikäläistä ylämäissä.

Olin jossain vaiheessa ajanut ajoväylällä oleviin lasinsirpaleisiin niin,

 eihän se minun pyöräni kulkenut pitkissä nousuissa ##%#%="@@ 

Tää lenkki oli kyllä kokemisen arvoinen. Aamut ovat ihan mahtava juttu.

He, en voikkaan vielä lopettä näitä juttuja, on niin paljon kuvia ja kerrottavaa.

Kolmas kaukomatka, tällä kertaa Vietnamiin

Tarinassa 9 kerron lisää meidän retkistä.

Maniokkin kuivatusta. Maniokista tehdään muunmuassa jauhoja.
Maniokkijauho on gluteenitonta ja sopii keliaakikoille.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Maniokki
Tää on sitten hauskaa tää elämä. Kaikki selviää aikanaan.
J&J ja minä olimme ensimmäisellä kaukomatkalla Meksikossa.
Japanilaisessa ravintolassa söin jälkiruuan,
 joka oli tehty tapiokajauhoista, siis maniookista. Jälkkäri oli hyvää.

Jollen ihan väärin muista niin, hän on lukiolainen. Asu, joka on tytön päällä on koulupuku.
Eri asteisessa koulussa on jokaisessa erilainen koulupuku. 

Yritteliäisyytä Valkoisella hiekkadyyneillä Lootusjärven rantamaisemissa.
Pulkkamäki hiekkadyyneillä. Yrittäjä itse näyttää mallia kuinka mäkeä lasketaan

Uusia justiinsa ostettuja aurinkolaseja vaan esittelen.

Meidän hotellin lähettyvillä oli ns. punaiset hiekkadyynit, jossa paikallisväestö käy mielellään  picnikillä.
Ja nuorena se on yritteliäisyys aloitettava.
Pulkkamäkiyrittäjä se siinä hieroo bisnestä Jaanan kanssa.
Tarkkasilmäinen Jaana huomasi mielenkiintoisen yksitysikohdan,
joka minussa lähinnä herätti äireen vaiston ja korvapuusti oli lähellä.

Pariin eri otteeseen päästiin maistamaan ruokosokerimehua.
Mehu oli hyvää ja virkisti kummasti  ostosmatkan jälkeen.
Toi mehu vei ajatukset toiseen kaukomatkaan, nimittäin Kuubaan.
Kuubassa käytiin erällä linnoituksella, jossa olisi saanut maistaa tuota samaista mehua,
mutta kun en tienyt kuinka se toimii, eikä siellä ollut mitään mehukanisteria,
enkä minä ujona suomalaisen uskaltanut kysä niin,
ruokosokerimehun maistaminen jäi Vietnamiin.
HE HE: 

Tarina 8

Minun mielenkiintoni matkailussa on tutusta paikallisten ihmisten arkeen, asumiseen ja työhön. Vietnamissa tuo toive toteutui. Pääsimme tutustumaan riisipaperi- ja riisinuudelituotantoon. 

Riisitä ja vedestä tehdään erittäin löysä liemi, joka paistetaan lätyksi, nostetaan valumaan ja viedään ulos kehikkoon kuivumaan.

Pari kuvaa Nuudelitehtaasta

Molemmat tehtaat ovat perheyrityksiä.

Kesäkääryleet valmistetaan riisipaperista, jonka sisään on kääritty kalaa, rapuja, vihanneksia ja yrttiejä.

Kalasatamassa.

Illalla miehet lätevät tuollaisella pyöreällä paatilla kauempana merellä odottaviin aluksiin. He ovat siellä koko yön kalassa. Aamulla he palaavat rantaan, josaa naiset ottavat saaliin käsittelyyn. Saalis puhdistetaan, pakkataan ja viedään paikallisten hotellien keittiöön - mopolla kuinkas muuten.

Jaanan jarpaat. Koko ranta oli simpukankuorilla koristeltu.

Kolmas kaukomatka, tällä kertaa Vietnamiin

Tarin 6
Retket

Kaikki kuvat, joita esittelen omassa blogissani on  J&J ottamia.

Toinen retki suuntautui Keijukaispurolle ja Kalakastiketehtaalle.

Ensin kuvia kalatehtaalta, joka on kuten aika paljon Vietnamissa - perheyritys.

Kalakastikeen valmistusta voi verrata esim. vuosikertaviinin valmistukseen.
Mitä kauemmin tuo liemi on noissa tynnyreissä sitä arvokkaampaa kalakastike on.
Vietnamilaisten herkkua. Itse en tuohon tuotteeseen ihastunut.
Mutta voin kertoa, että tuon avonaisen pömpelin äärellä ihmettelin ko. kastikkeen suosiota.

Perheyrityksellä on myös kauppa, josta sai ostaa ko. kastiketta .
Meille tarjottiin ruokosokerista valmistettua ja limellä terästettyä mehua ja vohveleita.
Vohvelit oli täytetty pähkinärouheelle.
Olivat hyviä molemmat.
NAM

Ja sitten sinne purolle, jonne mentiin samaisen perheen takapihalta ja kalakastiketynnyreiden vierestä.

Meinasin olla kirjoittamatta tästä paikasta mitään, mutta on ihan pakko kirjoittaa.
Paikka on mitä mahtavin. Ei näitä maisemia näe linja-auton ikkunasta, eikä varsinkaan koe.
Paikallisasukkaiden roskakulttuuri meinasi vain viedä tuon mahtavan nautinnon, joka tuolla purolla sitten lopujen lopuksi oli.

Vesi oli puhdasta ja pohja mukavan samettista.