lauantai 1. maaliskuuta 2014

Kolmas kaukomatka, tällä kertaa Vietnamiin

Tarinassa 9 kerron lisää meidän retkistä.

Maniokkin kuivatusta. Maniokista tehdään muunmuassa jauhoja.
Maniokkijauho on gluteenitonta ja sopii keliaakikoille.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Maniokki
Tää on sitten hauskaa tää elämä. Kaikki selviää aikanaan.
J&J ja minä olimme ensimmäisellä kaukomatkalla Meksikossa.
Japanilaisessa ravintolassa söin jälkiruuan,
 joka oli tehty tapiokajauhoista, siis maniookista. Jälkkäri oli hyvää.
Jollen ihan väärin muista niin, hän on lukiolainen. Asu, joka on tytön päällä on koulupuku.
Eri asteisessa koulussa on jokaisessa erilainen koulupuku. 
Yritteliäisyytä Valkoisella hiekkadyyneillä Lootusjärven rantamaisemissa.
Pulkkamäki hiekkadyyneillä. Yrittäjä itse näyttää mallia kuinka mäkeä lasketaan
Uusia justiinsa ostettuja aurinkolaseja vaan esittelen.
Meidän hotellin lähettyvillä oli ns. punaiset hiekkadyynit, jossa paikallisväestö käy mielellään  picnikillä.
Ja nuorena se on yritteliäisyys aloitettava.
Pulkkamäkiyrittäjä se siinä hieroo bisnestä Jaanan kanssa.
Tarkkasilmäinen Jaana huomasi mielenkiintoisen yksitysikohdan,
joka minussa lähinnä herätti äireen vaiston ja korvapuusti oli lähellä.
Pariin eri otteeseen päästiin maistamaan ruokosokerimehua.
Mehu oli hyvää ja virkisti kummasti  ostosmatkan jälkeen.
Toi mehu vei ajatukset toiseen kaukomatkaan, nimittäin Kuubaan.
Kuubassa käytiin erällä linnoituksella, jossa olisi saanut maistaa tuota samaista mehua,
mutta kun en tienyt kuinka se toimii, eikä siellä ollut mitään mehukanisteria,
enkä minä ujona suomalaisen uskaltanut kysä niin,
ruokosokerimehun maistaminen jäi Vietnamiin.
HE HE: 


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti